Yhteiskunnallisessa valtahierarkiassa
eriarvoisia ihmisryhmiä potentiaalisiksi väkivallan tekijöiksi leimaavat
ennakkoluulot ovat voimistuneet viime vuosikymmenen aikana. Ajankohtaisissa keskusteluissa
valtaväestöstä poikkeavista ihmisryhmistä rakennetut väkivaltaiset uhkakuvat
peilaavat ja kärjistävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Etenkin
verkkokeskusteluissa väkivaltaisuus liitetään herkästi moniin
vähemmistöryhmiin. Tämä vahvistaa käsitystä, jonka mukaan valtaväestö on
yhtenäinen ja ”normaali”, mutta siihen kuulumattomat ihmiset ovat ”toisia”.
Tutkimushankkeessamme Yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien
väkivaltaistavat tulkinnat tarkastelimme tällaisten ihmisryhmien
väkivaltaisuutta koskevia tulkintoja ja niiden kiertokulkua erityisesti verkkofoorumeilla
käytävistä kansalaiskeskusteluista väkivaltailmiöiden parissa työtä tekevien auttamistyöntekijöiden
keskuuteen.
Eri puolella Suomea
toteutetuilla ryhmähaastatteluilla hankittiin tietoa siitä, miten auttamistyötä
tekevät ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset kommentoivat
kansalaiskeskusteluissa esiintyviä väkivaltatulkintoja. Haastateltavia
pyydettiin reagoimaan väitteisiin, jotka yhdistävät väkivaltaisuuden erilaisiin
eriarvoisuuden ulottuvuuksiin, kuten etniseen ja kulttuuriseen taustaan,
sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen sekä sosioekonomiseen tilanteeseen
ja sosiaalisiin ongelmiin.
Tutkimustulosten mukaan
auttamistyötä tekevät ovat taipuvaisia kiistämään monia kansalaiskeskusteluissa
esitettyjä väkivaltatulkintoja. He kyseenalaistivat kokonaisten ihmisryhmien
leimaamista ja luokittelemista väkivaltaisiksi sekä yleisten ennakkoluulojen
että yksittäisten väkivaltatapausten pohjalta. Haastateltavat tunnistivat
yleistämiseen liittyviä riskejä: he näkivät, että ”niihin toisiin” ihmisryhmiin
kohdistuvat väkivaltatulkinnat saattavat ulkoistaa väkivallan ongelmaksi, jonka
ei katsota koskevan ”meitä muita”.
Ennakkoluulojen
vastavoimaksi haasteltavat toivoivat faktatietoa tarjoavaa kansalaisvalistusta.
Sen kautta voitaisiin kyseenalaistaa väkivaltaa koskevia uhkakuvia sekä
katkaista pelkojen ja vihapuheen kiertokulku verkkoympäristöstä yleiseen
mielipiteeseen. Haastateltavat kaipasivat kansalaisvalistusta etenkin päihde-
ja mielenterveysongelmaisten väkivaltaisuutta koskevien yleistysten ja
ennakkoluulojen kyseenalaistamiseksi.
Oman työnsä arjessa
haastateltavat kokivat vaikeimmiksi erityisesti romanien ja maahanmuuttajien
väkivaltaisuuteen liittyvät, kulttuurieroja ja niiden merkityksiä koskevat
kysymykset. Työntekijät toivoivat näiden teemojen käsittelemiseksi lisäkoulutusta,
työnohjausta ja työyhteisön tukea.
Työntekijöiden omien ennakkoluulojen
tunnistamiseen ja tunnustamiseen tähtäävä koulutus, ohjaus ja tuki nähtiin
välttämättömäksi, jotta ennakkoluulot eivät pääsisi vaikuttamaan asiakkaiden kohteluun.
Haastateltavien itsensä
esittämien lisäkoulutus- ja ohjaustarpeiden lisäksi haastatteluaineiston
tarkemmassa analyysissa nousi esille seuraavanlaisia kokoavia havaintoja:
- Yhteiskunnalliset
erot on huomioitava auttamistyössä silloinkin, kun niihin liittyy todellinen
tai kuviteltu väkivaltariski. Myös kulttuurierojen merkityksistä sekä niiden
mahdollisista vaikutuksista väkivallan tekemiseen tai sen uhriksi joutumiseen
on keskusteltava avoimesti. Tämän ei kuitenkaan tule johtaa eriarvoistamiseen
ja toiseuttamiseen.
- Tasa-arvon
tavoittelun ei tule tarkoittaa sitä, että auttamistyössä sivuutetaan
väkivaltaan liittyviä sukupuolieroja ja eriarvoistavia valtasuhteita. Työssä
tulee ottaa huomioon myös ne moniulotteiset tavat, joilla sukupuoli vaikuttaa
väkivaltaisen toiminnan havaitsemiseen, tulkintaan ja tuomitsemiseen.
- On
tärkeää puuttua eriarvoisuutta vahvistavien ennakkoluulojen kiertokulkuun
väkivallan tekijöiden, tekijöiksi epäiltyjen ja väkivaltaa kokeneiden kanssa
tehtävässä työssä. Tämän ei kuitenkaan tule vaientaa puhetta tosiasiallisista
väkivaltailmiöistä.
- Auttamistyötä
tekevien on saatava erilaisista väkivaltateemoista ajantasaista ja jatkuvaa
koulutusta, jonka avulla hahmottuu käsitys myös mahdollisten omien
ennakkoasenteiden vaikutuksesta. Koulutuksessa on keskeistä oppia erittelemään
väkivaltaan liittyviä yksilöllisiä ja ryhmään kytkeytyviä mekanismeja sekä
yhteiskunnallisten erojen vaikutuksia.
***
Auttamistyöntekijöiden ryhmähaastattelututkimus
on osa Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien väkivaltaistavat tulkinnat
(2017–2020).
Katso myös: