Väkivalta, ennakkoluulot ja auttamistyö

VÄKIVALTA, ENNAKKOLUULOT JA AUTTAMISTYÖ

Yhteiskunnallisessa valtahierarkiassa eriarvoisia ihmisryhmiä potentiaalisiksi väkivallan tekijöiksi leimaavat ennakkoluulot ovat voimistuneet viime vuosikymmenen aikana. Ajankohtaisissa keskusteluissa valtaväestöstä poikkeavista ihmisryhmistä rakennetut väkivaltaiset uhkakuvat peilaavat ja kärjistävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Etenkin verkkokeskusteluissa väkivaltaisuus liitetään herkästi moniin vähemmistöryhmiin. Tämä vahvistaa käsitystä, jonka mukaan valtaväestö on yhtenäinen ja ”normaali”, mutta siihen kuulumattomat ihmiset ovat ”toisia”.

Tutkimushankkeessamme Yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien väkivaltaistavat tulkinnat tarkastelimme tällaisten ihmisryhmien väkivaltaisuutta koskevia tulkintoja ja niiden kiertokulkua erityisesti verkkofoorumeilla käytävistä kansalaiskeskusteluista väkivaltailmiöiden parissa työtä tekevien auttamistyöntekijöiden keskuuteen.

Eri puolella Suomea toteutetuilla ryhmähaastatteluilla hankittiin tietoa siitä, miten auttamistyötä tekevät ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset kommentoivat kansalaiskeskusteluissa esiintyviä väkivaltatulkintoja. Haastateltavia pyydettiin reagoimaan väitteisiin, jotka yhdistävät väkivaltaisuuden erilaisiin eriarvoisuuden ulottuvuuksiin, kuten etniseen ja kulttuuriseen taustaan, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen sekä sosioekonomiseen tilanteeseen ja sosiaalisiin ongelmiin.

Tutkimustulosten mukaan auttamistyötä tekevät ovat taipuvaisia kiistämään monia kansalaiskeskusteluissa esitettyjä väkivaltatulkintoja. He kyseenalaistivat kokonaisten ihmisryhmien leimaamista ja luokittelemista väkivaltaisiksi sekä yleisten ennakkoluulojen että yksittäisten väkivaltatapausten pohjalta. Haastateltavat tunnistivat yleistämiseen liittyviä riskejä: he näkivät, että ”niihin toisiin” ihmisryhmiin kohdistuvat väkivaltatulkinnat saattavat ulkoistaa väkivallan ongelmaksi, jonka ei katsota koskevan ”meitä muita”.  

Ennakkoluulojen vastavoimaksi haasteltavat toivoivat faktatietoa tarjoavaa kansalaisvalistusta. Sen kautta voitaisiin kyseenalaistaa väkivaltaa koskevia uhkakuvia sekä katkaista pelkojen ja vihapuheen kiertokulku verkkoympäristöstä yleiseen mielipiteeseen. Haastateltavat kaipasivat kansalaisvalistusta etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisten väkivaltaisuutta koskevien yleistysten ja ennakkoluulojen kyseenalaistamiseksi.

Oman työnsä arjessa haastateltavat kokivat vaikeimmiksi erityisesti romanien ja maahanmuuttajien väkivaltaisuuteen liittyvät, kulttuurieroja ja niiden merkityksiä koskevat kysymykset. Työntekijät toivoivat näiden teemojen käsittelemiseksi lisäkoulutusta, työnohjausta ja työyhteisön tukea. 

Työntekijöiden omien ennakkoluulojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tähtäävä koulutus, ohjaus ja tuki nähtiin välttämättömäksi, jotta ennakkoluulot eivät pääsisi vaikuttamaan asiakkaiden kohteluun.

Haastateltavien itsensä esittämien lisäkoulutus- ja ohjaustarpeiden lisäksi haastatteluaineiston tarkemmassa analyysissa nousi esille seuraavanlaisia kokoavia havaintoja:

-       Yhteiskunnalliset erot on huomioitava auttamistyössä silloinkin, kun niihin liittyy todellinen tai kuviteltu väkivaltariski. Myös kulttuurierojen merkityksistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista väkivallan tekemiseen tai sen uhriksi joutumiseen on keskusteltava avoimesti. Tämän ei kuitenkaan tule johtaa eriarvoistamiseen ja toiseuttamiseen.

-       Tasa-arvon tavoittelun ei tule tarkoittaa sitä, että auttamistyössä sivuutetaan väkivaltaan liittyviä sukupuolieroja ja eriarvoistavia valtasuhteita. Työssä tulee ottaa huomioon myös ne moniulotteiset tavat, joilla sukupuoli vaikuttaa väkivaltaisen toiminnan havaitsemiseen, tulkintaan ja tuomitsemiseen.

-       On tärkeää puuttua eriarvoisuutta vahvistavien ennakkoluulojen kiertokulkuun väkivallan tekijöiden, tekijöiksi epäiltyjen ja väkivaltaa kokeneiden kanssa tehtävässä työssä. Tämän ei kuitenkaan tule vaientaa puhetta tosiasiallisista väkivaltailmiöistä.

-       Auttamistyötä tekevien on saatava erilaisista väkivaltateemoista ajantasaista ja jatkuvaa koulutusta, jonka avulla hahmottuu käsitys myös mahdollisten omien ennakkoasenteiden vaikutuksesta. Koulutuksessa on keskeistä oppia erittelemään väkivaltaan liittyviä yksilöllisiä ja ryhmään kytkeytyviä mekanismeja sekä yhteiskunnallisten erojen vaikutuksia.

***

Auttamistyöntekijöiden ryhmähaastattelututkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien väkivaltaistavat tulkinnat (2017–2020).

Katso myös:

https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4900639/Alio+Vakivaltaa+koskevat+uhkakuvat+vahvistavat+eriarvoisuutta